lauantai 29. kesäkuuta 2013

Kun elämä seisahtuu

Hetkeksi.

Olimme eilen illalla kolarissa. Isi ajoi,minä istuin etupenkillä ja äiti takana. (Meilllä Dodge Grand Caravan tila-auto). Ylitimme liikennevaloristeystä,meillä paloi vihreä. Yhtäkkiä vasemmalta puolelta ilmestyy valkoinen suuri auto ja mitään ei voi tehdä. Vierellämme ajaameidän kanssa samaan suuntaan myös toinen auto. Kuten sanoin mitään ei ollut tehtävissä. Vsemmalta tullut valkoinen auto törmäsi kuskin oveen ja etukulmaan. Oikealla puolella ollut auto pelkääjänpuolelle. Jäimme siis kahden auton väliin. Tunne oli sanoinkuvaamattoman kamala. Kuskin ikkuna meni rikki ja auton keula todella huonoon kuntoon. Autolla ei voinut tietenkään ajaa. Muut kaksi autoa pystyivät ajamaan risteyksestä pois. Meidän auto meni lunastukseen.

Matkustajille ei tullut vakavia vammoja, toki pienempiä naarmuja ja ruhjeita. Äiti ja isi saivat sen verran kovat iskut,että lähdimme sairaalaan. Minulla ei ollut näkyviä vammoja. Ambulanssi vei meidät sairaalaan. Hengenvaaraa ei siis ollut ja kumpikin pystyivät kävelemään. Lääkärintarkistus on kuitenkin ehdoton tällaisessa tilanteessa. Kun isi ja äiti vietiin tutkimuksiin, minä jäin aulaan odottamaan. Jos sairaalasta voi sanoa,että on viihtyisä niin tuo oli. Kaikkialla oli todella kauniita luontokuvia ja lapsille oli suuri leikkihuone. Seinällä oli teksti "His angels will protect you carefully". Se toi toivoa.

Muutama tunti meni kun kaikenlaisia kokeita ja testejä tehtiin. Mitään erikoisia löydöksiä ei ollut kummallakaan, normaaleja tärähdyskolarille tyypillisiä oireita oli.

Jossittelu ei kannata eikä auta,mutta jos isi ei olisi saanut jarrutettua sen vertaa,mitä sai, minua eikä isiä olisi tässä elämässä enää. On siis vain oltava kiitollinen,että saan olla täällä hotellissa vielä ja illasta meitä tullaan hakemaan Boyntoniin takaisin.

Onneksi oli enkelit mukana.

Anteeksi tämä teksti tähän väliin. Toivottavasti seuraavaksi tulee toisenlaisia asioita.

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Seitsemänkymmentätuhattakolme

Numeroin: 70 003.
Me ja loput 70 000 olimme nauttimassa Disneyn Magic Kingdomissa helteisessä auringonpaisteessa. Paljon oli väkeä,mutta ei silti tarvinnut jonottaa "normaalia" kauempaa. Fantasyland oli aukaistu kunnostuksesta ja vierailimme sekä Arielin että Bellen luona heidän kodeissaan!;). Lounaan söimme Kaunottaren  ja Hirviön linnassa, joka oli myös ihan uusi.

Kävimme tervehtimässä tuttuja ystäviämme Peter Pania, Nalle Puhia, Mikkiä,merirosvoja, ja ettei totuus ihan unohtuisi kävimme myös muistuttamassa itsellemme Amerikan 44 presidentistä kertovassa teatterissa. Päivä loppui valtavan hienoon ja aina sykähdyttävään iltaparaatiin ja uskomattoman kauniisiin ilotulituksiin. Kellonynpärys ja neljätuntia päälle vierähtivät kuin ajatus.
Kymmennennkään Disney-vierailun jälkeen en ole kyllästynyt tähän ihanaan tarinaan,joka alkoi yhdestä miehestä ja on nykypäivänä melko suuri ja tunnettu koko maailmassa.

Eilisen päivän olimme Disney Downtownissa. Äidin serkku tuli sinne myös perheensä kanssa. Siellä kävimme testaamassa uutta keilausravintolaa ja ihan mukava paikka olikin. Sieltä suuntasimme kauppoihin,jotka ovat täynnä Disney tavaroita.  Löysinkin oivat tuliaiset auton omistavalle;). Tai ei välttämättä omistajalle,mutta autoa ajavalle;).


Tänään illasta lähdemme takaisin kotiin. Vielä sitä ennen käymme ainakin yhdessä uudessa lastentarvikkeessa;)!

Ps. Seuraavan postauksen olen delegoinut jollekin toiselle;).

Siihen asti.

Näkemiin!

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Orlando

No niin. WiFi toimii toistaiseksi;).

Tultiin eilen tänne iltapäivällä ja matka meni hyvin;). Hotelli on ihan mukava ja ollaan kymmenennessä kerroksessa. Pesin jo pyykkiäkin ja kuivatin kuivurissa. Äidin serkku perheineen saapui tänne myös eilen Suomesta ja olimme heidän kanssaan tänään koko päivän. Laitettiin ruokaa ja syötiin ja sit käytiin yhdessä outletissa ja löydettiin isille erityäin tarvittavia siistimipiä vaatteita! Ja kun minä olen mukana ei värejä puutu. Ja mustaa EI osteta;). Ei listalla on siis keltainen,vihreä ja kaksi sinistä paitaa ja sinipunavalkoruudulliset shortsit. Tosin niissä ei ole reisitaskua,jota isi pitää tärkeänä,mutta en antanut sen häiritä.

Illalla mentiin vielä äidin serkun perheen hotellille ja syötiin siellä vähän lisää mm porkkanakakkua. Sit tultiin kaupan kautta kotiin. Huomenna mennään Magic Kingdomiin, Disneyn pääpuistoon. Toivottavasti sää suosii,nyt illalla oli aika kova ukkonen...

Terveisiä!

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Viikonloppua

Taas on yksi viikonloppu takana. Isi pääsi hyvin perille ja käytiin hänet hakemassa Miamista. Sukulaistätimme oli mukanamme ja menimme vielä illalla kentältä suoraan syömään ravintolaan, sillä olihan vanhemmillani hääpäivä ja sukulaistädillämme syntymäpäivä (81 vuotta). Paikka oli ihana pieni omakotitalo vuodelta 1907 ja siitä oli tehty pieni ravintola. Ruokia jouduimme odottamaan todella kauan ja kun ne tulivat niin eivät oikein olleet mieleiset. Possupihvit oli raakoja ja muutenkin oli sellainen ei niin miellyttävä kokemus. Kaikki kuitenkin meni ok.

Se täällä Amerikassa on niin mukavaa kun täällä ollaan erittäin tarkkoja elintarvikehygieniassa. Täällä jos tapahtuu jotain pakastepussilöytöjä niin joutuu sekkaisiin oikeudenkäynteihin ettei ikinä enää saa tehdä minkäänlaista työtä ainakaan ruuan parissa ja rahaa menee valtavat määrät. (Ehkä lievästi kärjistettynä). Mutta kuitenkin. Täällä EI SAA tapahtua mitään negatiivista tai maine on menetetty...  Siksi on yleensä hyvin turvallista syödä täällä eri paikoissa. Ainakin meidän kokemuksella.

Tänään oli perinteinen sunnuntai eli kirkkopäivä. Meillä oli isin kanssa tehtävät englanninkielisessä palvelussa ja oli kiva kokemus sekin. Täällä vaan eivät tykkää meidän ääntämisestä kun on niin mukamas   "too perfect pronaunciation";) täällä kun mitä enemmän viäntää ja kiäntää ni sen parempi. Vähän kun meillä savolaiset;). . Ei vaan kyllä he tykkäävät ja olivat kiitollisia;)

Kirkosta tultiin melko suoraan kotiin ja äiti laittoi ruuan. Sit lähdettiin sukulaistätimme luokse ja käytiin hänen äitinsä haudalla. Hänen äitinsä nukkui pois keväällä ollessaan 104 vuoden ikäinen. Kaipaamme hätnä kovasti,vaikka hän toki oli jo kunnioitettavassa iässä. On vaan tosi vaikeaa ja haikeaa olla täällä kun rakas ystävä on poissa. Hän,jonka luona Sain olla ensimmäisen yön ensimmäisen kerran ollessani Amerikassa ollessani 3 kk ikäinen. Kiitollisena kaikista ihanista muistoista. On ikävä.

Huomenna lähdemme Orlandoon muutamaksi päiväksi. Ainakin Disneyssä käydään,en vielä muuta tiedä. Jos siellä on WiFi voin ehkä kirjoitella. Jos ei niin sitten taas viikon päästä;).

Terveisiä!

perjantai 21. kesäkuuta 2013

Viikon varrelta

Niin se vaan aika vierii.;).

Viikko on ollut täynnä kaikenlaista touhua, tässä muutamia näin listattuna.
- olen ja olemme olleet sukulaistätimme luona aika paljon, lajitelleet valokuvia hänen kanssaan valtavia määriä, viimeksi tänään leikkaisn varmaan 100 kuvaa kun ne oli tulostettu suurille paperiarkeille.

-käyty kirkolla sopimassa papin kanssa ensi sunnuntain siis juhannussunnuntain jutut. (Mulla on laulua ja lukua,isillä lukua. Tällä kertaa olemme englanninkielisessä palvelussa)


-käyty vakuutusyhtiössä selvittämässä vakuutusjuttuja


-löysin myös uuden lastentarvikeliikkeen, sinne on meiltä vähän matkaa,mutta kyllä kannatti ajaa;). En ole vielä koskaan käynyt niin valtavassa kaupassa,joka oli täynnä PELKKIÄ LASTENTARVIKKEITA;). Ei tarvii enää muualle mennä kun sieltä löytyy kaikki merkit saman katon alta. Oli siis ainakin suomalaisen Prisman kokoinen ja hyllyt oli ainakin 10 metriä korkeita ja yöynnä tuotteita;). Voi kun kaipaan niitä aikoja jolloin sainolla vielä 2x32kg matkalaukkua per nenä;)... Vaan ei ole enää... Ellei matkusta ykkösluokassa ja sen lipun hinta vie edullisuuden ostoksista;).

Huomenna isi tulee ja vanhemmillani on hääpäivä ja sukulaistädillämme on syntymäpäivä;). Mennään syömään ulos kun haetaan ensin isi Miamista...

Nyt on jo taas kello paljon ja aika mennä nukkumaan että huomenna jaksaa...


Oikein hyvää juhannusta!

maanantai 17. kesäkuuta 2013

June 17th

Ihan ensiksi suuri kiitos minua ilahduttaneesta kortista Tikkakosken suunnalta! Oli mukavaa saada oikeaa postia!;).

Aamu alkoi ruohonleikkurin surinaan. Täällä kun mitkään koneet eivät ole erityisen äänieristettyjä niin ei ollut epäilystäkään,että nukkuminen voisi jatkua... Aamupalan syötyäni sainkin melkein ehti puhelun sukulaistädiltä, hän tuli hakemaan minua kotoa. Lähdimme yhdessä käymään Lepokodilla kun siellä oli erään ystävätädin 83-vuotissyntymäpäivä. (Halusin siis itse lähteä mukaan). Sain taas laulaa ja hän oli iloinen, vaikka hän sairastaa muistisairautta,eikä edes tuntenut minua. Hän lauloi kanssani tuttuja vanhoja lauluja. Tätä smaa teen myös Ukkini kanssa vieraillessani hänen luonaan. Eli laulamme yhdessä vanhoja tuttuja lauluja ja näin saamme yhteyden muistisairaudesta huolimatta! Se on tosi tärkeää;). Ja myös palkitsevaa.

Lähdimme sitten käymään ruokakaupassa sukulaistädin kanssa ja veimme ruuat heille kotiin. Sitten lähdimme palauttamaan tädin itsellensä ostamaa uimapukua kun se ei kuulema sopinutkaan. (Täällä ei siis juurikaan ole tapana sovittaa kaupassa vaatteita vaan vasta kotona. Jos ei vaate sovi,se viedään takaisin kauppaan). Sitten menimme toiseen kauppaan ja sieltä hän taas osti yhden ja kokeilee sitä sitten kotona. Itse asiassa minäkin löysin uuden uimapuvun itselleni o. Kyllä taas sellainen jota ei Suomesta saa. Ja siinä siis EI ole yhtään mustaa;). Eli siitä voi jo jotain tyylilleni uskollisena päätellä;). Vain ruskeaa,vihreää,oranssia ja keltaista;). Ja paljon kukkakuvioita!

Kun tulin kotiin, söin. Sen jälkeen luin sähköpostia ja siellä oli minulle vaunukaupasta viestiä. Jouduin nimittäin jättämään ostamani vaunut vielä kauppaan,sillä huomasin kun ne oli kasattu laatikosta,että eturenkaat väpättivät työnnettäessä. Ja niissa molemmissa rattaissa oli sama juttu. En siis tietenkään halunnut ostaa niitä,sillä ei Bugaboissa saa olla sellaista "ominaisuutta". Meillä on siis ollut samanlaiset vaunut ennenkin ja niissä ei ollut mitään ongelmaa. Tai en ainakaan huomannut ja olen kyllä aika tarkka;). Eli nyt ei siis ole vaunuja. No, ei se mitään nyt minulla on jo uusi suunnitelma bisneksissä;).

Yritettiin myös äydä ostamassa sitä pyykkitelinettä,mutta ei täällä ole kuin yhtä mallia. Täällä kun kaikilla on kuivuri tai sitten kuivaavat omalla takapihalla(jos saa). Esimerkiksi meillä on talonyhtiössä sääntö,ettei pyykkiä saa kuivata parvekkeella. Aikamoista sähkönkulutusta;). Ensi kerralla tänne on siis roudattava kunnon Sini-pyykinkuivausteline;)!

Käytiin sitten vielä tätimme luona illalla ja lopuksi uimassa. Syötiin iltapala ja nyt katselen Hannah Montana The Movie-elokuvaa Disney Channelilta.

Paljon terveisiä kaikille teille,jotka jaksatte lukea tekstejäni!


sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Päivä,jota odotin

 On sunnuntai. Tunnen itseni iloiseksi. Tunnen itseni kiitolliseksi. Sain taas tänään tehdä jotain sellaista, mistä pidän ja josta en saa/ole saanut ainakaan vielä tarpeekseni.


Ja ei. Tämä ei liity ostamiseen/ kaupoissa kiertämiseen. Se on aivan jotain muuta.

Aamulla menimme kirkkoon. Olimme tyylimme mukaan juuri kolmea vaille yhdeksän kirkossa. (Täällä suomenkielinen palvelus on klo 9). Sain juuri ja juuri toisen jalkani ovesta sisälle kun jo pappi kysyi,että mitäs tänään lauletaan.  No, sanoin että mitä vaan,kunhan sopii tilanteeseen. 517 1&2 oli papin vastaus ja sehän sopi. Tänään vietetään Amerikassa isänpäivää ja onnittelimme samalla kaikkia  isejä. Jumalanpalvelus täällä on hyvin  ihana, melko erilainen, ei niin jäykkä toimitus. Mutta siltikaikki mitä puhutaan on vain asiaa ja siten,että siitä ymmärtää hyvin. Täällä on siis aivan ihana pappi,joka aina ottaa ilolla vastaan kirkkoon tulijat.


No, jumalanpalveluksen jälkeen sain lisää tehtäviä. Sellaisia,joita haluaisin tehdä useamminkin.
 Sain nimittäin jälleen kerran mennä papin mukana Lepokodille,eli palvelutalon kahvihetkeen pitämään ohjelmaa. Olen saanut käydä jo monena vuonna, ainakin kymmenenä vuotena laulamassa arvokkaan iän saavuttaneille asukkaille. Parina viime vuotena olen myös kertonut terveisiä Suomesta ja samalla pitänyt puheita. Moni Lepokodilla asuvista asukkaista on siis jollain tavalla liittyneet Suomeen ja suomalaisuuteen aiemmin ja moni vielä puhuu ja myös ymmärtää suomea,vaikka olisivat asuneet jo kymmeniä vuosia pois Suomesta. Moni Lepokodin ystäväasukas on jo muuttanut taivaan kotiin,mutta aina saan uusia ystäviä. Tänään muunmuassa sain vielä tilaisuuden jälkeen käydä laulamassa huoneessa 93 vuotiaalle sedälle,kun hän ei jaksanut tulla kahvihetkeen. Kun näin miten hänen kasvonsa loistivat ja sain antaa hänelle jotain sellaista,josta hän piti. Suurin lahja on minulle se että saan antaa toisille jotain,mikä heitä ilahduttaa ja auttaa jaksamaan eteenpäin.

Ja ei. Tämä ei ole kehujenhakemista,enkä ajattele itseäni yhtään sen parmpana kuin muutkaan ovat. Haluan vain todella aidosti olla kiitollinen siitä mahdollisuudesta, että saan käyttää saamaani laulunlahjaa muiden iloksi!
Huomenna menen uudestaan Lepokodille yhden asukkaan syntymäpäiville. Hänellä on muistisairaus eikä hän muista minua,mutta minä muista hänet ja haluan onnitella häntä hänen juhlapäivänänsä.

Että ei tämä meidän loma pelkkää ostamista ja kaupoissa kiertelyä ole. Sitäkin toki joukkoon mahtuu,mutta loma ei olisi minulle lomaa ilman tällaisia päiviä kuin tänään sain kokea...

lauantai 15. kesäkuuta 2013

Hei vaan!

Lyhyesti ja ytimekkäästi.

Tänään oli taas yksi päivä muiden joukossa,kuten tavallisesti. Aamulla käytiin sukulaistätimme kanssa kaupassa,johon hän palautti ostamansa uimapuvun ja kengät. Toki mekin siinä sivussa vähän katselimme ja jotain myös löysimme;).

Sitten tultiin kotiin syömään äidin valmistamaa jauhelihakeittoa ja minun niska taas temppuili. Aloitti oikein kunnon jomotuksen ja jouduin sänkyyn. Ja siellä sängyssä vietin meilekin neljä tuntia. Kamala tunne. Jäi vieläkin pyykkiteline ostamatta kun en päässytkään liikkeelle.;(. No, ehkä alkuviikosta.

Äiti sitten vaan kävi "pikaisesti" eli vietti kaksituntisen ruokakaupassa ja minä yritin jo nousta ylös. Oli vaikeaa. Onnistuin lopulta.

Äidin palattua olin jo sen verran parempi että käytiin vielä iltauinnilla altaalla. Nyt on valmiina voileivät (jotka melkein käräytin) ja sit nukkumaan, sillä aamulla on kirkko jo yhdeksältä;)!


perjantai 14. kesäkuuta 2013

Bugaboo-päivä

Päivä hurahti nopeasti. Heräsin vasta vähän jälkeen kymmenen ja oli aika löysä aamu. Söimme aamupalan ja minä tiskasin. (Meillä ei ole astianpesukonetta). Pesin kaksi koneellista pyykkiä,tarkistin,että toisen vessan lavuaarin tulppasysteemi on ok. (Rassasin sitä eilen illalla liian myöhään,mutta en antanut periksi). Oli ok.

Siivottiin vähän.

Sitten bisneksiä. Täällä on eräs sellainen "1st class" vaunukauppa vähän hienommalla alueella ja käytiin siellä jo Vegasin reissua. Mileen jääneet Bugaboot olivat vielä myynnissä. Niimpä päätin ostaa ne. Ainoa hidastava tekijä oli että meidän oli mitattava matkalaukkua että varmasti sitten mahtuvat mukaan;). Jos jotakuta kiinnostaa niin valitsin ruskean pohjakankaan ja Coral Red Limited Edition kuomukankaan. Liskäksi vielä kirkkaan keltainen seat liner eli istuinpehmuste;). Kyllä on värikkäät;)!

Sitten käytiin vielä italialaisessa ravintolassa syömässä todella hyvää mozzarella-salaattia ja tietenkin pizzaa;)). Tämän jälkeen käytiin sukulaistädin luona.

Huomenna olisi ostettava uusi pyykkiteline. Vanha on epäkunnossa,mutta onhan se jo palvellutkin ainakin 30 vuotta;).

Nyt äiti käskee nukkumaan ja pois hänen sängystään. (Jossa siis kirjoitan tätä juttua;).

Kuulemisiin!

Vai jaksatteko lukea näitä löpötyksiä että pidänkö taukoa???

torstai 13. kesäkuuta 2013

Home Sweet Home

Kotona ollaan taas!

Illalla meille tuli vähän äkkilähtö hotellilta,kun äiti tarkisti koneen lähtöaikaa netistä. Meidän lipuissa luki 11.30pm ja A&A n sivuilla oli 10.20pm. Olimme varanneet limousiinikuljetuksen (oli muitakin matkaajia kentälle;) puoli yhdeksäksi,mutta emmehän olisi sillä välttämättä kerenneet.  No,äiti soitti sinne varauskeskukseen ja hekin sanoivat,että joo kyllä on lähdettävä aikaisemmin. Palvelu oli todella ystävällistä ja he lupasivat järjestää meille extrakuljetyksen kentälle 15 minuutissa.  Kello oli tuolloin 7.15pm. Onneksi olimme jo pakanneet melkein kaikki tavarat ja minä lastenvaatteet;) joten ei tullut kovin kiire...

Menimme pääovelle odottamaan kyytiä. Odotimme pientä taksia,mutta Amerikan tyyliin vaatimattomasti meitä tultiin hakemaan 20 hengen bussilla. Ja olimme siis ainoat matkaajat. Kyllä minua nauratti;). No,pääasia,että saatiin kyyti.

Kentälle kerettiin hyvin,minä kerkesin bongailemaan rattaita ja join pillimehuja. ( olin ostanut kaupasta ja ne oli pakko juoda pois enne matkaa) join siis puoli litraa omenamehua odotellessa;). Kun konetta alettiin lastaamaan,kävi ilmi,että lento oki ylibuukattu. Kuhina kävi ja käsimatkatavaroita laitettiin ruumaan. Sitten kuulutettiin avoimesti,että jos suostuu jäämään vielä yhdeksi yöksi Vegasiin,saa 500$. (Kai majoitusta varten). Kävi toki mielessä,mutta olimme jo niin väsyneitä,että totesin äidille ajan olevan "rahaa" ja matkasimme koneeseen. Matkalla kyllä nukuin,mutta välillä olin hereillä. Kone oli siis aivan täysi ja kuten yleensä,tilat oli todella ahtaat. No ihan ok meni ja pahalta ololta vältyttiin. En tosin osaa sanoa, kumpi on parempi/pahempi; suunnaton väsymys vai paha olo.

Sitten alkoi juna-asemalle vievän bussin metsästys. Kiersimme ympäri kenttää ja kysyimme ainakin 10 eri henkilöltä. No tunti siinä etsiessä meni ja kerettiin vasta myöhäisempään vuoroon,mutta ei se mitään.

Sitten haettiin auto vuokraamosta. Nyt meille tulikin valkoinen Dodge kun ennen Vegasia meillä oli tummanharmaa. Bisnekset oli kuulema pyörineet ja olivat myyneet sen tummanharmaan Dodgen. No,yhtä hyvä on tuo valkoinenkin. Sivuovet ja takakontti aukeavat vain napinpainalluksella automaattisesti.(näin oli siis myös tummanharmaassa) Samaa nappia painamalla ne menevät myös kiinni;). Ai tätä helppoutta. Hetken jo ajattelin että voi kun olisi Suomessakin tällainen auto,mutta sitten kun ajattelen 30 asteen pakkasia ja sähköovia niin ei ehkä ole kovin toimiva ratkaisu;).

Kun tultiin kotiin,nukuttiin pari tuntia. Suuri uutinen odotti;Emmaljungan 2014 mallisto on julkaistu (osa siitä). Tätä jo odotinkin;). Ei tosin tullut ensisilmäyksellä mitään musthave-mallia...

Lähdettiin vähän ajelemaan ja käytiin syömässä ja kaupassa. Nyt illalla leivoin vielä kääretorttua ja nyt kirjoitan tätä juttua. Ja vaihteeksi vähän väsyttää;).

Jatketaan taas!


keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Titanic The Articraft Exhibition

Eilen tömättiin vahongossa tähän museonäyttelyyn,joka siis kertoi koko Titanicin tarinan aina sen suunnittelijoista selvinneiden ja kuolleiden nimilistoihin. Emme olisi kerenneet sitä kunnolla kiertämään eilen,joten käytiin siellä tänään äidin kanssa. Ja kyllä kannatti. Se oli todella aito,sillä siellä oli satoja esineitä,jotka olivat tuolla aluksella yli sata vuotta sitten. Jopa suuri pala laivan seinää ja rikkoutuneita hyttien ikkunoita. Saimme jokainen sisällemenijä oman lipun laivaan,jossa annettiinmeille henkilöllisyys jonkun tuolloin matkustaneen matkaajan mukaan. Lopussa saimme seville,selvisimmekö hengissä vai emme. Äiti selvisi,minä en. Museossa oli myös oikea jäävuori,jota sai koskettaa.

En ole koskaan katsonut elokuvaa kyseisestä tapahtumasta tai miutenkaan perehtynyt tarkemmin. Tämän näyttelyt nähdessäni olin heti varma,että tämä on nähtävä. Ja edelleen. Kyllä kannatti. Tämä konkretisoi kyllä niin aidosti noita tapahtumia. Oli sykähdyttävää nähdä vaateriekaleita,rikkoutuneita astioita ja lukea matkustajien tarinoita,miksi juuri he olivat matkalla Amerikkaan.

Tätä en unohda. Todellinen kokemus,johon jopa minun mielenkiintoni riitti.

Kiitos äiti kun veit minut tällekin retkelle!

tiistai 11. kesäkuuta 2013

The Strip in Las Vegas

No niin. Taas yksi (tai kaksi) päivää takana. Olimme siis eilen ja tänään Las Vegasin pääkaudulla seikkailemassa ja käveltiin ainakin 20 km näiden päivien aikana. Kadulla on eri maiden kaupunkeja edustettuna suurina hotelleina ja muina rakennuksina. Jokaisessa näissä paikoitpsta oli tuhanisia pelikoneita,kasinopöytiä,kauppoja, tupakansavua, ihmisiä,RATTAITA, ja lapsia;). Muutaman kerran meinasin törmätä milloin mihinkin kun tutkailin kärryjä niin tarkasti!;).

Jotkut paikat olivat todella hulppeita,komeita, kiiltäviä ja fiinejä. Toiset taas olivat vähemmän kaikkea edellämainittua,mutta melkein kaikissa erityisen upeita olivat vessat. Juuri niin. Ne paikat,joissa yleensä on vähemmän miellyttävää, olivat jopa viihtyisiä. Minäkin kävin pesemässä käsiä harvase "restroom" kyltin ohittaessani. Automaattisaippuakoneet,värikkäät vessanovet,...


Illalla kävimme vielä New York New Yorkissa The Broadway-showta katsomassa. Siinä oli monesta eri musikaalista otteita. Oli tosi kivoja ja erilaisia. Puvustus ei vaan oikein ollut hyvä kaikissa kokoonpanoissa.

Huomenna lähdetään kotiin tai siis Floridan mummolaan. Kone lähtee täältä vasta puoliltaöin mutta aikaerosta johtuen olemme "jo" tai "vasta" kuuden jälkeen aamulla perillä,joten yksi yö tavallaan jää välistä... No,ei ole vaihtoehtoja... Sit vielä junalla asunnolle melkein kaksi tuntia...

Eli seuraavat jutut ehkä vasta to tai pe;).

Kiitos kommenteista,niitä on ilo lukea;)!!!

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Sähkölaitoksella - Hoover Dam

Kyllä. Vierailimme sähkölaitoksella,otsikossa mainitussa paikassa. Valtavan suuri ja rakennettu joskus 1900- luvun alkupuolella. (Ei jäänyt tarkemmin mieleen,vaika oltiin opastetulla kierroksella). Sitten käytiin Lake Mead järvellä. Se taas on puolsetaan Amerikan suurin "man made" tekojärvi. Sen jälkeen ajeltiin autiomaan halki takaisin Las Vegasiin. Auton tietokonekin antoi varoituksen matalasta paineesta renkaissa. Ilmeisesti kuumuuden aiheuttamaa...

Paluumatkalla minulle tuli (yllätys yllätys) todella huono olo ja päänsärky. Niska oli äärettömän kipeä, nukahdin jo kuudelta illalla... Oli ihan kamalaa. Tämä taas muistutti,ettei minusta valitettavasti ole mihinkään seuramatkoille...

Tällaista tällä erää;)

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Väsyttää

Tämä päivä on ollut hyvin hyvin kuuma. Kävimme Outletissa ja join pelkästään siellä yli  kaksi litraa vettä;). Silti ei tarvinnut käydä vessassa normaalia useammin,joten jo siitä voi päätellä,että nestettä tarvitaan hurjasti. Ettei tule paha olo...

Nyt menen kohta nukkumaan ja toivottavasti uni tulee;).

Olipa ehkä vähän turhaa löpötystä,mutta jääpähän mieleen tämäkin päivä;).

Ja kiitos teille kahdelle ahkeralle kommentoijalle,toivoisin todella,että myös te mahdolliset muut lukijat jättäisitte edes pienen merkinnän,että olette täällä käyneet! Se siis onnistuu myös ihan anonyyminä,eli kukaan ei tiedä,kuka kirjoittaa.  Kiitos!

HUH Hellettä!

Luulin,että Suomessa oli kuuma viikko sitten. Eilen olin ihan varma,että sulan juna-asemalla Boyntonissa,Floridassa...

Mutta ei. Tätä en ole koskaan kokenut vielä koskaan. Että illalla kymmeneltä,vaikka auringosta ei ole tietoakaan on lämpöä "vain" 35 astetta ja tuulta ei näy,ei kuulu eikä tunnu.

Aamulla herätessä on aivan märkä ja verhoja on pallo pitää kiinni. Verhon toisella puolella voisi hvin paistaa makkaran, niin kuuma siellä on. Siis sisäpuolella asuntoa...

Minulla ei ollut oikeastaan mitään ennakko-odotuksia Las Vegasista aikaisemmin. Mutta kyllä on se ainakin totta,ettei tämä kaupunki nuku koskaan. Ajelimme pääkadun läpi illalla myöhään kun tulimme lentokentältä. Jokapuolella valtavasti kirkkaita valoja ja casinoita. Löytyy myös tavallisia kauppoja.

Nyt ajatukset on vielä vähän hukassa kun tuli kolmen tunnin aikaero lisäksi siihen seitsemään.

Sain netin vaivalla toimimaan,joten en ole varma enkä lupaa että voin krjoittaa enempää täältä. Mutta halusin nähdä vaivan teidän lukijoiden vuoksi;). Viimeistään sit ens ke tai to.

Toivottavasti teillä on aiellä lämmintä,mutta ei liian kuumaa;).


torstai 6. kesäkuuta 2013

Pikku bisneksiä

Hei vaan taas!

Juuri tultiin kotiin ja laitoin likoamassa olleen maton vielä pesuun;).

Vauhtia ei tästä(kään) päivästä puuttunut, ensin oli tosiaan se jalka-ja käsihoito. Jalkahoito oli yhtä mukava kuin ennenkin ( olemme käyttäneet samaa paikkaa jo muutaman vuoden ajan). Mutta käsijuttu olikin sitten aivan eri. Täällä on käytössä jokin uusi tekniikka ja lakkaa laitettiin ainaki. 5 kerrosta ja välillä uitettiin sellaisessa jauhossa. Eli kynnet on tällä hetkellä aika tönköt ja paksut...:?

Sitten käytiin pari mekkoa hankkimassa Las Vegasiin,siellä on 44 astetta kuumaa. Ja kuiva ilma. Eli aikamoista on luvassa. Siksi oli hankittava kevyitä mekkoja;). Käytiin myös postissa viemässä rippikortti matkalle ja samoin pari muuta kiireellistä kirjettä. Valitettavasti teille suurimmalle osalle lukijoista korttien lähetys tapahtuu vasta myöhemmin.

Sitten bisneksiä. Eli toki Bugaboo kaupassa käytiin ja jäi kyllä hyvä pakettitarjous mieleen. Myyjä ei tosin suostunut myymään minulle juuri niitä rattaita jotka olisin halunnut ostaa. Ja vain siksi että kun kerroin työntäväni niissä 3-vuotiasta, hän sanoi niiden olevan liian pienet. En edes kerennyt sanoa,että ikä ei aina kerro kokoa,sillä kyseessä oleva 3v. vastaa 2-vuotiasta... Mutta siellä oli yhdet toiset... Saas nähdä kuinka käy;).

Käytiin vielä nyt illalla sukulaistädin luona ja kuunneltiin hyviä vinkkejä Las Vegasia varten
Huomenna siis lähdemme Nevadaan ja palaamme ensi viikon puolivälissä takaisin. Kuumaa ilmaa on ainaki luvassa,mutta muusta en sitten tiedäkään mitään;). Tai tiedämpäs. Saan nähdä Rakkaan serkkuni melkein vuoden tauon jälkeen!;). Tuskin maltan odottaa...

En tiedä yhtään miten saan tai saanko ollenkaan aipäkkiä toimimaan siellä,mutta viimeistään kuulette sitten viikon päästä koosteena,jos haluatte;).

Nyt hyvää yötä ja kuullaan taas lisää!

Ps. Oikein mukavia päiviä teille sinne Kuopion ja Jyväskylän suuntaan!

Mattopyykkiä

Huomenta!

Pyykkikone pyörii matto sisällään. Nyt on jo eka linkous käynnissä.


Aamulla heräsin ukkosen pauhinaan ja suihkukaatosateenropinaan. Ihan siis Amerikan mallilla,vettä sataa jo valmiiksi pineninä lätäköinä maahan. Suurta meininkiä. Papan tietokonekin haluaa pitää vapaata ukkosella,ei siis ota yhteyksiä. Onneksi on tämä WiFi,joka toimii. Tosin joudun äidille koko ajan vakuuttelemaan,että tämä ei maksa ylimääräistä. Toivottavasti asia on myös niin.;).

Nyt on jo kiiruhdettava (skynda sig på svenska) jalka-ja käsihoitoon kauneussalonkiin. (Kuulostaa kovin mariannemailseta;). En siis ole juurikaan Suomessa käynyt missään kauneushoitoloissa,mutta yäytyyhän sitä vähän kaunistautua ennen Vegasia;).


Tässä taas tällä erää!


keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Ehkä vähempikin riittäisi...



Mutta kun ollaan Amerikassa niin ei riitä.

Niin.

Taas on päivä illassa.

Se kului nopeasti,ehkä liiankin.

Eipähän ollut tekemisenpuutetta,kun käytiin hautausmaalla,syömässä ribsejä,pankissa äidille tilaamassa uusi pankkikortti,ostamassa paikallinen kännykkä kun äiti otti väärän puhelimen mukaan Suomesta,joka ei siis toimi. Sitten ajelimme mukamas tarkastamaan paikallista Lastentarvikeliikettä ja kas, se olikin muuttanut toiseen osoitteeseen,jota navigaattorimme ei tunnistanut. (Pitäisi ehkä päivittää). Sitten ajelimme vain huvin ja urheilun kannalta. Matkan varrelle sattui ensimmäinen hiekkatie Floridassa,jota olemme ajaneet ja jota pitkin ajelimme huimat 2,6 km;).

Ajeltuamme poikkesimme mallissa eli moolissa eli ostoskekuksessa ja tarttuihan sieltä "muutama" lastenvaate;). Ja minulle myös aurinkolasit. Isille shortsit reisitaskulla(tärkeä ominaisuus). Ja sitten sain vielä nauttia aina niin täydellisenmakuisen kanelisokeriprezelin! Ja sit ruokakaupan kautta kotiin.

Ja kyllä väsyttää.

Tulipa sekavaa juttua kirjoitettua,mutta ehkä tämän voi otta enemmänkin tajunnanvirtana kuin virallisena blogitekstinä;).

Nyt nukkumaan!

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Ettei vaan nukuttaisi

Niin. Ainahan se väsy tulee kun ei nuku lentokoneessa. Mutta jos haluaa rytmin heti kohdilleen on venytettävä iltaa nii pitkälle kuin mahdollista,eli siihen asti kun jalat hädintuskin kantavat sänkyyn asti. Nyt taktiikkaa on käytetty ja mikäs sen parempaa kuin lähteä "vähän" ostoksille. Käytiin siis ruokakaupassa,siellä meni yli tunti ja ylitäyden kärryn kanssa sieltä poistuttiin. (Taas harmittaa kun en saa kuvia laitettua!!!:(). Mutta oli siis näky;).

Nyt kuitenkin lähden toivottavasti nukkumaan hyvän yön ja palaan taas jossain vaiheessa takaisin;).

Ps. Huomaatte varmaan että kaksi postausta yhdessä illassa vaikuttaa aika addiktoituneelta kirjoittamiselta. Ehkä se tästä kuitenkin laantuu ja ainakin Las Vegasin reissun ajaksi blogi hiljenee jos en saa toimimaan paikallista Wi-Fiä...

Mahdollisesti huomiseen!!!

PPs. Kiitos kommenteista

19.

No huhhuh!

Perilla.

Tama oli siis yhdeksastoista kerta kun sain astua Floridan lampoon (todella) KYLMASTA lentokoneesta;). Matka sujui oikein hyvin,kylla saksalaiset ja Lufthansa osaavat hoitaa hommansa hyvin! Laukutkin tuli ajallaan ja passijonossa ei tarvinnut jonottaa kuin vaan 40 min.(joskus se on kestanyt parikin tuntia). Saa on pilvinen ja myrskya on luvattu,mutta silti on 30 astetta kostean lamminta. Meille siis oikein "sopiva"

Kotiin  paastiin hyvin ja ainakin toistaiseksi nettikin toimii;).

Nyt kello on taalla 17.24 ja lahdetaan viela kaymaan ruokakaupassa,ettei uni tule liian aikaisin. Saadaan rytmi kohdalleen heti alusta alkaen...


Toivottavasti paasen taas teille tunnolliset lukijat kirjoittamaan uudestaan!!!!!!!

maanantai 3. kesäkuuta 2013

5.35

Huomenta!

Täällä sitä mukamas virkeänä odotetaan konetta ja sen täyttämistä;). Muutoksista johtuen ajelimmekin yöllä suoraan kentälle, herätyskello soi 01.00. Ei muuta kun vaatteet niskaan,viimeiset romppeet mukaan ja autoon. Minulla perinteisiin kuuluen huonovoitisuutta ja automatkanalku oli aika kamalaa... Onneksi nukuin kuitenkin jotenkin ja ei tuntunut niin pitkältä.

Kentälle saavuttiin jo auringonnousun aikoihin ja jonotettiin tsekkausta noin puolituntia. Meillä taisi olla suurimmat laukut, mutta onhan matka kuitenkin Amerikkaan asti. Ei siis ihme;).


Nyt on jo taas mentävä, toivottavasti saan yhteyden sitten taas toimimaan;). En malta odottaa kommenttejanne;)!


Have a nice day!

EDIT. huomaattehan,että osasin laittaa otsikon oikeaan kohtaan;)!

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Hejssan!


Tämä on ensimmäinen blogini ikinä. Seurailen kyllä erittäin aktiivisesti toisia blogeja,mutta omani aloittamista en ole aiemmin uskaltanut harkintaa pidemmälle ajatella.

Mutta nyt se on siis alkanut;).


Matkoja on tulossa monenlaisia; pitkiä, lyhyitä, erilaisia ja vähemmän erilaisia. Tämän  blogin ensimmäiset postaukset tulevat näin kesäloman alusta kun olen lähdössä Floridaan ja sieltä käsin matkaamme ainakin Nevadassa ja myöskin Pohjois-Floridassa,vielä ei ole sen tarkempia suunnitelmia.

Mutta tässäpä tämä,kuullaan taas toiste!