Äiti ja isi pääsivät hyvin kotiin,sillä viikolla sairastettiin papan kanssa flunssaa,minulla ehkä enemmän oli allergista oireilua. Täällä kun on ollut todella viileää ja sateista viimeiset viikot. On siis ollut aika haastavaa sen suhteen että ääni on ollut lähes poissa joinakin päivinä ja turvotusta on ollut kurkussa/äänihuulissa. Tämä talvi on siis viimetalvena verraten ollut vaikeampi minulle. Ja onneksi on lääkkeet joilla saa aika paljon aikaan! Elämä täällä on paljolti pyörinyt sen kuuluisan kirkon keittiöremontin ympärillä,rahaa on kerätty kirkkokahvituksilla ja sitten meillä oli Eino Grönin kanssa hyväntekeväisyyskonsertti reilu viikko sitten. Ilma oli aivan kauhea,vettä satoi koko päivän kaatamalla ja tornado-varoituksia tuli kännykkään... Kuitenkin reilu 100 kuulijaa uskaltautui paikalle,hyvä niin!
Samalla viikolla sain tämän kuluneen viikon ohjelman paikalliselta papilta. Hän pyysi minua laulamaan Suomi-Konferenssi-kuoroon,joka koostuu Yhdysvaltojen ja Kanadan suomalaisten luterilaisten seurakuntien jäsenistä. Muutama oli sitten vahvistuksena Suomesta. Kaikki laulut yhtä lukuunottamatta minulle aivan vieraita. Soolo-osuuden lupasin opetella,muuten sanoin että katson miten paljon ehdin opettelemaan viikossa. Kuulin ja harjoittelin kuoron mukana ensimmäisen kerran keskiviikkona päivällä neljän tunnin harjoituksissa,illalla oli jo konsertti kirkossa. Siinä neljän tunnin harjoituksissa sitten opettelin kaikki laulut ja olin mukana kaikissa neljässä konsertissa ja vielä kirkossa tänäaamuna. Tyypilliseen tapaani olin tietysti erittäin stressaantunut ja jännittynyt etukäteen. Jälleen kerran kuitenkin saan todeta sen olleen ( Melkein) turhaa. Kuorolaiset ottivat minut hyvin mukaansa ja laulut olivat todella ihania kaikki! Syyskuussa kuorolla on esiintymiskiertue Kanadassa,sinnekin tuli jo kutsu laulamaan. Nähtäväksi jää pääsenkö mukaan :)
Eilen illalla oli yhden täälläasuvan kuorolaisten luona pitsa-party,eli syötiin pitsaa. Mutta tänään kirkon jälkeen kuorolaiset tukijoukkoineen oli kutsuttu eräiden kuorolaisten siskon orkidea-farmille juhlalounaalle. Se vasta olikin elämys! Aivan valtavat määrät orkideoja ja muitakin kasveja. Ja valtavan kaunis koti ja koristeltu ihan kuin sadussa. Samalla siellä juhlittiin talon tyttären vauvan babyshower-juhlaa. Vauvan äiti on suomalaista sukua ja isä intiaanisukua,joten teema oli senmukainen:tiipii-telttaan koottiin vauvalle lahjat,kaikki oli vaaleanpunaista,kahvipöytää myöten. Sää oli loistava,aurinko paistoi,mutta sopivasti oli pilviä joten ei ollut kauaa liian kuuma...
Eilen saapui myös hyvä ystävämme Suomesta tänne kahdeksi viikoksi,hän on reippaasti ollut mukana me jo monessa menossa! Toivottavasti täällä nyt hiukan lämpenisi,että pääsisi uimaan...