Lepokotia ja lettuja

Taas on päiviä hurahtanut aivan lennossa. Paljon täällä tapahtuu joka päivä, se on varmaa. Aamulla ei tiedä, mistä itsensä illalla löytää.  Mutta mukavaa se silti on! 

Torstaina oli Lepokodilla pitämässä raamattupiirin yhdessä erään lepokodille asukkaan kanssa, sillä pääpitäjämme on toisella rannikolla käymässä. Se meni oikein hyvin, lauloimme yhdessä, luin pari psalmia ja taas laulettiin. Lisäksi lepokodin asukas soitti kitaraa ja lauloi. Meillä oli oikein mukavaa. Illalla sitten vielä menimme irjan ja Martin luo syömään amerikkalaista joulukinkkua ja kasviksia. Hyvä ateria oli ja mitä parhaimmassa seurassa. 

Tänään lauantaina oli sitten erilainen päivä, kun itse itseni pyysin paistamaan lettuja kirkolle. Tänään oli meidän seurakuntien yhteistapahtuma John Prince-puistossa. Tarjolla oli makkaraa ja salaatteja, sekä lettuja. Meidän vastuulla oli letut. Niitä paistettiin kirkolla aamupäivällä 130 ja lisää sitten puistossa. Ihmisiä oli yli 200 paikalla, joten onneksi edes osa oli valmiina paistettuna! Kirkolla paistelimme yhdessä kanttorin ja pastorimme kanssa. Välillä  paistelin yksin kolmella pannulla kaasuhellalla ja samalla tein taikinaa uuteen erään. Tarkkana sai olla, mutta hyvin meni! 

Letut kävivät kaupaksi, ja kaikki meni. 

Illalla sitten tulin vielä papan kanssa kotiin kun äiti ja mummo lähtivät vaihteeksi ostoksille. Pappa jäi ottamaan palasta ja minä lähdin altaalle vielä suunnittelemaan huomista lepokodin hartautta. Ei ollenkaan huono ilma ja ympäristö! 

Joulu tullut on

Niin se koitin kauan odotettu joulu Floridassa! Tulimme tänne illalla 22.12. mummon, papan ja äidin kanssa. Isi on töissä joulun niin ei päässyt mukaan. Mukana oli vain 12 laukkua täynnä evästä, joten jouluaan se sieltä oli tulossa. Heti sunnuntaista alkaen on ollut ohjelmaa joka päivälle. Silloin olimme kirkossa aamulla ja sieltä suoraan Irjan ja Martin luona pyörähtämään. Tämän jälkeen jatkoimme matkaamme Syöttölään (Golden Corral) syömään, josta siirryimme naapurissa olevaan Walmart-kauppaan. Monilla muillakin oli samaa ohjelmaa, eikä,kaupassa tarvinnut olla yksin. Siellä vierähti tunti jos toinenkin. 

Jouluaattona aloitimme aamusta valmistelemaan eväitä,ja kattausta, sillä meitä oli yhteensä  kymmenen syöjää jouluaterialla iltapäivällä. Päivällä kävimme kuuntelemassa joulurauhanjulistuksen Bryant puistossa. Sen jälkeen kävimme kirjoittamassa autovuokraamossa paperit kuntoon ja siellä oli myös glögitarjoilu pipareineen ja torttuineen. 

Sieltä sitten kotiin ja viimeiset valmistelut ruokien osalta. Sitten jo vieraamme tulivatkin. Kaksi sukulaispariskuntaa ja yksi oikein läheinen ystäväpariskunta. Mukavaa oli yhdessä! 

Jouluaamuna sitten oli joulukirkkoon vuoro, ja siellä olikin meillä monta tehtävää. Mummo ja pappa olivat ovella toivottamassa tervetulleiksi kirkkovieraat, äiti sytytti alttarikynttilät ja minä, sekä ystäväni Charlotte ja hänen äitinsä säestivät minua joululauluissa joita lauloin messun aikana. Kirkon jälkeen oli vielä kirkkokahvit, siellä olimme toki apuna. 

Kirkolta lähdin sitten suoraan lepokodille, kun olin saanut kuulla, että eräs oikein rakas ystävärouva oli saanut jonkinlaisen aivoverenkiertohäiriön. Halusin mennä häntä heti tervehtimään. Hän kylä tunnisti minut, mutta ei osannut puhua suomea, vaan vastasi minulle kaiken englanniksi, vaikka puhuin suomea. On niin harmillinen mieli hänen puolestaan, sillä hän on ollut äärimmäisen tietäväinen ja hyvämuistinen kaikissa asioissa. Onneksi sain käydä hänen luonaan ja menen pian uudestaan. Toivon hänelle kaikkea hyvää. Sen jälkeen kiersin vielä muiden lepokodille ystävien huoneissa tervehtimässä ja laulamassa heidän toivomiaan joululauluja. Oli ihana tavata heitä kaikkia jotka olivat siellä!

Liput ovat puolitangossa vieläkin menehtyneen Bush-presidentin muistolle. 

Sieltä sitten sukulaispariskunta haki minut pois(äiti, mummo ja pappa jättivät minut lepokodille ja tulivat kotiin) ja sitten tulimme tänne kotiin ja syömään. Siinä vierähti taas aika ja nyt ollaan illassa. Huomenna olisi kai jossain kaupassa käynti, ainakin äidin mukaan. Saa nähdä miten toteutuu! 

Kuullaan taas ja terveisiä!