Vähiin käy ennenkuin loppuu

Johan on aika mennyt nopeasti. Välillä mukavissa merkeissä ja välillä vähemmän mukavissa. No, aika aikaansa kutakin ja eihän tänne voi tulla takasin jos täältä ei joskus lähde välillä pois.

Viikon varrelta vielä jotain juttuja.
To 4.7. Oli siis itsenäisyyspäivä ja sitä olemme aikaisempina vuosina juhlistaneet menemällä rannalle katselemaan ilotulituksia. Minusta ei kuitenkaan ollut lähtijäksi yhtään mihinkään,sillä olin ihan voimaton särystä ja lääkkeistä. Illan hämärtyessä ilotulitteiden pauke alkoi joka puolella ja ihailimme niitä ikkunoista. Yhdeksän aikaan alkoi kaupungin  oma ilotulitus ja näimme sen kuin paraatipaikalta omilta ulkorappusiltamme. Raikkaat värit ja muodot seikkalivat taivaalla puolituntia ja näky oli vähintään yhtä hieno kuin Disneyssä viikkoa aiemmin;). Onneksi edes sen verran siis pääsimme mukaan juhlaan!

Eilen sunnuntaina oli muistojumalanpalvelus kirkolla ja se oli täkäläisittäin hyvin kaunis tilaisuus. Minun osinkoa olivat laulut ja isi luki päivän tekstin. Olimme myös englanninkielisessä palveluksessa ja sekin meni ihan mukavasti. Kirkolta tulimme kotiin ja käytiin uimassa ja syötiin kotiruokaa,jota isi oli tehnyt.  Illalla kävimme vielä ajelulla ja parissa kaupassa.

Nyt aamulla olemme raivailleet ja siivonneet,kohta pitäisi katonkorjaajan tulla korjaamaan floridahuoneen kattoa. Perinteisiä. lähtöhommia siis.

Huomenna en enää lupaa kirjoittaa,tekemsitä on muutenkin tarpeeksi.

Olen kiitollinen,että jälleen sain valtavan määrän uusia kokemuksia matkalta ja toivon,että taas joku päivä saan tulla takaisin.

Kiitos teille kaikille,jotka olette lukeneen näitä kirjoituksiani ja kommentoineet.

Terveisiä!